Meidän piha on vanha (vuodelta -64) ja boheemi ja juuri siksi tykkään siitä. Siellä kasvaa vähän mitä sattuu ja mistä sattuu, kukkia puskee rappusten raoista ja milloin mistäkin ja joku voisi jopa väittää että piha on vähän rempallaan. Mutta siistit laatoitukset ja tuijarivistö ei vaan ole mun juttu - meidän piha on jännempi! Pääosin se on tietty edellisen asukkaan aikaansaannosta. Kuvat on luonnollisestikin rajattu niin, ettei rumat pihavajat tai naapurin Karjala-päivänvarjot näy.
Takapihaa ja omenapuita.
Meidän isällä on sympaattinen tapa tuoda meille joka äitienpäivänä hedelmäpuu pihalle istutettavaksi. Tässä parin vuoden takainen kirsikkapuu. Viereisessä kuvassa pieni kasvimaa, jossa kasvaa aina enemmän rikkaruohoja kuin mitään muuta. Mutta ei se mitään! On se silti hauskaa kaivaa sieltä ne pari perunaa.
Naapurin rajalla kasvavat muhkeat syreenipuskat. Toimii hyvin myös näköesteenä.
Parasta toukokuussa: omenapuiden kukinta!
"Kaalit" eli vuorenkilpi, vai mikä tuo on (ja Hertta).
Jotain kaunista on naapurinkin pihalla. Rapareperia ja jotain valkoista.
Lemmikkejä tunkion reunalla. Kiva että joku viitsii kasvaa rumalla tunkiolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti