Pimeä marraskuinen viikonloppu meni herkkuhumalassa. Vilja syntyi kuusi vuotta sitten isänpäivän iltana ja tänäkin vuonna isänpäivää juhlittiin synttärijuhlallisuuksien ohessa. Lastenkutsut kuitenkin siirrettiin suosiolla maanantaille. Vilja kutsui 10 kaveria - jotenkin epähuomiossa unohdin asettaa rajat vierasmäärälle... Mutta pikkutytöt käyttäytyivät mallikelpoisesti, paljon naurua ja vain vähän itkua.
Isänpäivän vieraille tein feta-pestopiirakan vähän aikuisempaan makuun (resepti Hellapoliisilta). Piiraassa on lähinnä rasvaa eri muodoissa, ja siksi se olikin hyvää. Vaikka on jo marraskuu, pihalta löytyi vielä koristeeksi pari kukkaa, ketunleipiä ja timjamia.
Lapsille sitten sokeria monessa muodossa.
Mansikka-rahka-kermakakku karkkikuorrutuksella. Koristelu tuli tehtyä todella sutjakkaasti 1-vuotiaan roikkuessa lahkeessa, mutta joskus paras lopputulos tuleekin kun ei fundeeraa liikaa.
Ajattelin, että näistä naperoiden on pakko tykätä: suklaaseen dipattuja vaahtokarkkeja strösseleillä.
Sokeripäissään kuunneltiin Robinia ja tanssittiin.
Päivänsankari halusi noudattaa perinteitä, joten ohjelmassa oli myös ongintaa. Tein saaliiksi karkkipussukat ja jostain syystä pussit piti askarrella itse. Kaavapaperia, liimaa, teippiä, tussi ja sabluuna, helppoa kuin mikä.
