torstai 21. marraskuuta 2013

Jalanjälkiä

Syntymämuistoja. Vaikka itse synnytykset eivät ole mitään kaunista muisteltavaa, jäi synnäriltä kivoiksi muistoiksi elämän ensimmäisistä hetkistä kätilöiden ottamat vauvojen jalanjäljet. Laitoin ne oikein raameihin. Ihan kiva, että keskolassakin vaivaudutaan lapsen hengen pelastamisen lisäksi näpertelemään tällaisia. 


805 grammaisen ihmisen jäljet. Pienet ja söpöt. 


maanantai 11. marraskuuta 2013

Vaaleanpunaista ja imelää

Viikonloppuna juhlittiin sekä isänpäivää että Viljan synttäreitä. Mähän olin viisi vuotta sitten niin romanttinen, että synnytin Villelle isänpäivälahjaksi vauvan. Nyt meni koko viikonloppu mukavassa sokerihumalassa ja mikä parasta, mässäiltävää jäikin. 

Isä ei saanut aamupalaa sänkyyn, koska äiti oli vähän väsynyt ja muutenkin pienempi päivänsankari varasti show´n. Kekkeröinti sujui tällä kertaa hyvin eli ilman verenvuodatusta (Viljan synttäreiltä on joskus lähdetty ensiapuun paikattavaksi).


Charlotte russe, nuoremman juhlakalun pyynnöstä.


Cupcakes. Näistä Ville kommentoi, että kyllä ne lapsille kelpaa. Kriittisiä ollaan.


Mutakakku. Parasta jätskin kanssa!


Vilja ja uusi paras ystävä päiväkodista. 




Askartelin koristeeksi viirinauhoja. Tosi simppelit: erivärisiä papereita, liimaa ja puuvillalankaa. 



Juhlista väsähtänyt keiju.